maanantai 2. helmikuuta 2026

Painajainen!

Jäykkänä kauhusta Maija katseli ohuiden pitkien luurankomaisten sormien lähenemistä. Kirkaisten hän yritti juosta karkuun, mutta kompastui valkoisena liehuvaan helmukseensa. Kykenemättä nousemaan hän näki käsien lähenevän lähenemistään, kunnes ... Kylmännihkeä tuskanhiki kietoi Maijan kuristavaan otteeseensa.

Hän yritti pyristellä irti luisevien sormien otteesta, jotka tukahduttivat hengityksen, mutta puristus kävi aina vain lujemmaksi. Maija tunsi, kuinka sormien nivelet olivat kuin kiviä, jotka painautuivat hänen ihoonsa. Hengitys koristen hän yritti huutaa, mutta turhaan. Viimeisillä voimillaan Maija kohotti jalkansa, potkaisi ... Apuaa! Hän huusi niin lujaa kuin ääntä lähti, lyöden, läpsien – Silmät kauhusta laajenneina Maija heräsi. Uusi äskettäin ostettu peitto kiertyi hänen ympärilleen. Huh! Olipa painajainen.

--- 

100 sanaa otsikko mukaanlukien sanoista tuskanhiki, kietoa, uusi

perjantai 23. tammikuuta 2026

Näetkö?

 

 
 
 


Aamu aukeni valkoisena. Lumi oli peittänyt maan ja pakkohan sitä oli kuvata. Sen, mitä en omilla silmilläni olisi tavoittanut, kameranlinssi tavoitti ja sieltähän se kömpi esiin kinoksista. Kyllä talvi on ihmeellinen.

keskiviikko 21. tammikuuta 2026

Kuukauden löytöni!

En ole aiemmin Kristiinan haasteisiin ottanut osaa, nyt kuitenkin oli sen verran kohdalle osuva aihe, että pujahdan mukaan TAMMIKUUN haasteeseen: kuukauden hankinta/löytö. 

Tämän pienen puunuken löysin tänään kirpparia kierrellessä. Pieni sievä, persoonallinen nukkeneiti pääsi kokoelmani jatkoksi, johon on kertynyt ihan mukava joukko "puukansan" väkeä. No, onhan heidän joukkoonsa pujahtanut vähän muutakin väkeä.

 
Mietin vähän minkä maalaista tekoa tämä nukke mahtanee olla. Värit voisivat viitata niin Ruotsiin kuin Ukrainaankin. Pohjassa oli leima:
 
 

Tuosta ensimmäisestä kirjaimesta en saa selvää, mutta toinen on jokin kyrillinen, jos olen oikein osannut katsoa, mutta ei tästä sen selvempää googlaamallakaan saanut. Kiva nukkelöytö kuitenkin. 


tiistai 20. tammikuuta 2026

HETKI VALKEALLA

Ihanhan tässä hätkähtää,

kun puree niin kovasti pakkassää.

Seis seis, nyt täytyy hengähtää

ja nuotiotulen äärellä levähtää.


Taivaltaja erämaiden

näin miettii,

tuumii,

Itseksensä pohtii.

Istahtaen kannon nokkaan,

Oravalle kuusen latvaan

tervehdyksen pokkaa.


Kokoaa oksia,

tuulen pieksämiä, ravisseita.

Kaivaa repusta kahvitarpeet,

nokisen pannun ...


Kuluu tunti, kuluu toinen.

äärellä liekin loimuavan,

tunnelmoiden,

Erämiehen voi kuulla

hyräilevän

laulua vanhaa,

ammoin kuultua,

unohtuneeksi jo luultua.


Korvessa kuljen yksinäni,

tääll, missä on korkea taivas.

Vain täällä voin vapaana olla,

Voin sykkeen erämaan kuulla.


Erämaa, erämaa

sen suonissa elämä virtaa.

Erämaa, erämaa ,

sieltä voimaa mun sieluni saa.


Hyräilee mies,

Pakkassäässä,

Turkisnuttu yllään

loimussa valkean.


100 sanaa Otsikko mukaan lukien. Sanat tällä kertaa ovat: hätkähtää, seis, tunti