Se alkoi minunkin päänahkani kutista. En minä eukon riitaantuvan halunnut. Sanoin Erkille, että odottaa vähän ja juo lisää kahvetta. Käväsen vähän ulkona. Eukko oli mennyt kasvimaalle, kuokki siellä jotain ja nyppi rikkoja penkeistä. - Tuota, eukkoseni! Älä nyt, lähe mukaan , otetaan Villekin. Eukko oli hiljaa ja irvisti: Vai mukaan, minä ja Villekin. Kukas talon katsois ja lehmät ruokkis. - Menkää te vaan. Kyllä me Villen kanssa ilman teitäkin hommat hoidetaan. Eukon kädet ei enää viuhtoneet samaa vauhtia. - Voisit tullessas tuoda Aulilta ne lainaamani pirtapuut, virkahti ja katsoi silmäkulmat lystisti rypyssä. - jaa pirtapuut, jospa minä unohdan. Otin eukon karhunsyliini ja moiskasin suukon poskelle.
---
SusuPetalin antamat sanat tällä kertaa ovat: päänahka, irvistää, ilman. Sanottakoon, että tämän katkelman ja edellisen katkeman välissä on 100 sanan verran välistä jäänytttä tarinaa edellisen viikon sanoilla. Mutta koska kirjoitin senkin tänään, en viitsi sitä linkittää mihinkään.
Eukko oli kai jostain ottanut nokkiinsa. Lehmät toki pitää hoitaa.
VastaaPoistaNonnii, pusu parantaa pahan mielen!
VastaaPoistaKivasti vei krapusi johonkin menneeseen aikaan Aino.
VastaaPoistaKangaspuissa käytetään pirtaa,pirtapuiksi varmaan jossakin sanotaan.
VastaaPoistaTässä tarkoitan sellaisia pieni pirtapuita, joilla kudotaan pirtanauhaa!
PoistaNostalginen tunnelma tarinassa. Onneksi eukko leppyi. On mukavampi toisenkin olla reissussa.
VastaaPoistaTuntuu, että mies tunsi eukkonsa läpikotaisin, kun osasi oikeasta narusta vetää. Pitkissä liitoissa toinen lukee likimain toisen ajatukset ja tietää naaman ilmeistä, mikä on tunnetila.
VastaaPoistaKiva krapu.
Oi, ihana muistutus pirtanauhasta. Olen itse kauan sitten sellaisen kutonut. On tallella yhä. Herttainen tarina!
VastaaPoistaVoi tuota menneen ajan maalaistunnelmaa <3 Ihana nostalginen krapu.
VastaaPoista