Aloitin bloggaamisen vuodatuksessa 28. huhtikuuta 2007 yleisblogilla. Monenlaista blogia on pidetty, joistain luovuttu, mutta muutamia on jäljellä. Toisia päivitän säännöllisemmin, toisia harvemmin.

sunnuntai 20. syyskuuta 2026

Unenpäässä ...

... kuuluu ripinää ja rapinaa, kolinaa ja - jymähdys, joka saa pelosta säpsähtämään. Ei tässä ole mitään pelättävää. Peiton alla kuitenkin ajatukseni tanssivat vailla mitään rytmiä. Risahdus! Jossain kolisee. Missä, mikä? Uni karkaa yöhön, sekaantuu ääniin. Yritän vakuttaa itselleni, että on ihan turha pelätä. Äänet ei käy päälle, ei runno eivät raasta. Ei! Sitä ne ei tee, mutta ne varoittavat. Älähdän itselleni. Ei äänet tyhjästä synny. Entä jos joku on parhaillaan ikkunan takana? En uskalla nousta katsomaan. Mitä väliä!Huputtaudun syvemmälle peittoon. Ikävä on pelätä yksin yössä. Kolkkoa kuunnella yön ääniä. Lopulta päätän: Sade ja tuuli siellä vain tanssivat. Rips raps...

100 sanaa otsikko mukaan lukien, viikon sanat pelätä, peitto, tanssia 

11 kommenttia:

  1. Sade ja tuulen myräkkä ne vain ovat tosiaan, vaikka välillä mielikuvitus lentää.

    VastaaPoista
  2. Parempi uskoa ennemmin myrskytuuliin kuin mörköihin ja rosvoihin!
    Tiivis tunnelma tarinassasi!

    VastaaPoista
  3. "Pelätä yksin yössä" on varmaan yleisin tapa pelätä. Jos syy siihen on (Suomessa) luonnonilmiö, niin sitten ei kovin pahaa hätää.

    VastaaPoista
  4. Eihän uni uskalla tulla, jos pelottaa. Juoksutat tiiviisti tarinaa pelkoa aiheuttavista äänistä, pohdinnasta ja sitten vain päätät, ettei pelättävää.

    VastaaPoista
  5. Todella sujuvaa tekstiä! Ja jännittävä myös kuin dekkarin alku. Itse asun toisessa kerroksessa, joten ei tarvitse pelätä, että joku ihminen olisi pahoissa aikeissa, paitsi olen kyllä kerran nähnyt miten huumetyyppi kiipeili naapuritalon toisen kerroksen parvekkeelle! Mutta sisällä ilmeisesti toinen samanlainen?

    VastaaPoista
  6. Tuuli saa aikaan varsinkin puurakenteissa monenlaista rapinaa jo ropinss. Onneksi on peitto turvaa antamassa.

    VastaaPoista
  7. Yöllä kaikki pelottaa erilailla. Jopa tuuli rapisuttaa huoneen ikkunaa ja mielikuvitus taikoo hämähäkit esille koloistaan

    VastaaPoista
  8. Yö-elämä on päivän valon vasta kohta. Päivällä näkee, pimeellä on arvuuteltava ja helposti mieli kuvitus pääsee valloilleen. Onneksi tarina päättyi onnellisesti.

    VastaaPoista
  9. Hienosti kuvasit yön äänet ja pelot....harmiton rapsahduskin saa mielikuvituksen laukkaamaan.

    VastaaPoista
  10. Tutusta poikkeavat äänet saattavat yöllä nousta melkoisiksi kauhukuviksi.

    VastaaPoista
  11. Kiitos kaikille kivoista viesteistä ja kannustuksesta!

    VastaaPoista