SusuPetalin kanssa sanailemassa. Sanat ovat lihapulla, särkeä ja vauva. Jatkan aiempaa tarinaa sadan sanan verran.
Ja kyllä minussa katselemista olikin. Oli ollut parikymmentä vuotta sitten ja oli kyllä vieläkin.Vartta lähes 180 ja lihaksetkin olivat kuin männynjuurakot. No, ehkä ne eukon lihapullat olivat jonkin verran lisänneet tuota vatsanseutua, mutta kyllä minä vielä ihan hyvässä ryhdissä olin, tuumin astellessani puuvajalle ja alkaessani pillkkoa koivuhalkoja pienemmäksi.
Siinä puita pilkkoessani muistui mieleeni menneet vuodet, rakastuminen, häät – kuinka olimme eukon kanssa yhdessä rakentaneet mökin. Hartiavoimin olimme paiskineet töitä. Illoin hartioita särki ja vuoroin olimme toinen toistamme hieroneet ja linimentillä voidelleet. Kuinka sitten oli syntynyt ensimmäinen pienokainen. Silmiin kihosivat kyyneleet, kun muistin vauvan – esikoisen. Kirves jymähti voimalla oksantynkään, sinkoutui irti kädestäni ---
